Mitä EU:n 72 tunnin varautumisohjeet sanovat ja mitä ne tarkoittavat kodillesi
Kuulet, että EU haluaa jokaisen kotitalouden pärjäävän 72 tuntia. Onko se sääntö, ostoslista vai hallituksille tarkoitettu luku? Se on lähimpänä viimeistä, ja asiakirja itse on rauhallinen ja käytännöllinen, joten sen sisältö kannattaa lukea.
Euroopan komissio pyytää hallituksia edistämään vähintään 72 tunnin (kolmen päivän) omavaraisuutta kotitalouksien vähimmäisperustasona. Se on sitomatonta ohjeistusta viranomaisille, ei sääntö perheille, eikä se määritä yhtä eurooppalaista listaa. Sinulle se tarkoittaa välttämättömien tarpeiden kattamista kolmeksi päiväksi, askel kerrallaan.
Mitä EU suosittelee
Euroopan komissio julkaisi 30. lokakuuta 2026 väestön varautumista koskevat suuntaviivat sekä työasiakirjan, joka selittää, miten niitä sovelletaan. Yksi suuntaviiva pyytää viranomaisia ”edistämään vähintään 72 tunnin omavaraisuutta vähimmäisperustasona” (oma suomennoksemme).
Syy on käytännöllinen. Komission mukaan omavaraisuus ensimmäisten 72 tunnin aikana ”auttaa kotitalouksia kattamaan välttämättömät tarpeensa, vähentää hätäpalvelujen kuormitusta ja mahdollistaa avun suuntaamisen ensisijaisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat” (oma suomennoksemme). Toisin sanoen kun pärjäät muutaman päivän, apu voi mennä ensin niille, jotka eivät pärjää.
Sävy on myös rauhallinen. Työasiakirja sanoo, että pitäisi selittää varautumisen olevan ”ennaltaehkäisevä toimi, joka ei liity välittömään uhkaan”, ja että painopisteen pitäisi olla ”toimintaan kannustamisessa eikä itse aikarajassa” (oma suomennoksemme).
Mitä se ei ole
Se ei ole sääntö sinulle. Komissio kutsuu suuntaviivojaan sitomattomiksi, ja ne on osoitettu ”pelastuspalveluviranomaisille sekä muille katastrofiriskien hallintaan osallistuville virastoille ja sidosryhmille” (oma suomennoksemme). Työasiakirjan mukaan se on tarkoitettu ”ensisijaisesti tukemaan kansallisia pelastuspalveluviranomaisia” (oma suomennoksemme). Kukin maa päättää, miten ja kuinka pitkälle neuvot viedään kotitalouksille.
Se ei myöskään ole yksi eurooppalainen lista. Asiakirjat kertovat, mitä pitää kattaa, mutta eivät anna litroja, kaloreita eikä ostoslistaa. Ne jättävät yksityiskohdat kansallisille viranomaisille ja sinulle: ”yksilöt ovat asiantuntijoita arvioimaan, mitkä tavarat ovat olennaisia heidän omalle kotitaloudelleen” (oma suomennoksemme).
Mitä komissio sanoo katettavaksi
Työasiakirja luettelee välttämättömiä tarvikkeita vakavia häiriöitä varten. Selkokielellä:
- Vesi: varastoitu vesi ”juomiseen, perusruoanlaittoon ja hygieniaan” (oma suomennoksemme). Määristä katso vesiopas, koska EU ei anna niitä.
- Ruoka, joka säilyy huoneenlämmössä, ei tarvitse lämmitystä ja on syötävää vähällä valmistelulla tai ilman.
- Lämmitys tai viilennys sekä valaistus.
- Lääkkeet ja ensiapuvälineet.
- Hygienia ja saniteetti, mukaan lukien se, miten hoidat vessan ja jätteet.
- Tiedonsaanti ja viestintä: esimerkiksi paristoradio ja täyteen ladatut varavirtalähteet.
- Käteinen: ”käteisvaranto, johon kuuluu pieniä seteleitä ja kolikoita, välttämättömiin kotitalousostoksiin siltä varalta, että digitaaliset maksujärjestelmät eivät toimi” (oma suomennoksemme).
Komissio pyytää myös ”edullisia, vaiheittaisia askelia, jotka on sovitettu yksilöllisiin olosuhteisiin, eikä keskittymistä pelkästään tarvikkeisiin” (oma suomennoksemme). Työasiakirja haluaa suosituksia, jotka ovat realistisia vähätuloisille tai vähän säilytystilaa omaaville ja jotka ovat osa arkea ”normaalina tapana eikä kertaluonteisena ponnistuksena” (oma suomennoksemme). Sinun ei tarvitse ostaa kaikkea tällä viikolla. Aloita vedestä ja yhdestä tai kahdesta muusta asiasta ja lisää sitä mukaa.
Kotivara ja hätäreppu ovat kaksi eri asiaa
Työasiakirja erottaa kaksi ajatusta:
- Kotitalouden varautumisvarusteet kotona pysymistä varten.
- Hätälaukku, hätäreppu tai mukaan napattava laukku evakuointia varten.
Se kuvaa hätälaukun ”kevyeksi, helposti kannettavaksi laukuksi, jossa on evakuoinnin kannalta olennaisia tavaroita” (oma suomennoksemme), ja tyypillisiä tavaroita ovat henkilöllisyysasiakirjat, käteinen ja perustarvikkeet. Sekaannuksen välttämiseksi se pyytää, että viestinnässä nämä kaksi käsitettä ”erotetaan selvästi toisistaan ja vältetään termejä kuten ’emergency kit’ kotitalouden varautumisesta puhuttaessa” (oma suomennoksemme). Siksi tässä oppaassa puhutaan kotivarasta, kun tarkoitetaan sitä, mitä pidät kotona pysyäksesi paikallasi, ja hätärepusta, kun tarkoitetaan sitä, minkä nappaat lähtiessäsi. (Sivusto säilyttää nimensä Emergency Kit Guide, mutta tekstissä noudatamme komission pyyntöä.)
Nämä kaksi eivät ole kilpailijoita. Asiakirjan mukaan varautumista evakuointiin ja varautumista perustarpeiden kattamiseen kotona ”tulisi pitää toisiaan täydentävinä, ei kahtena erillisenä vaihtoehtona” (oma suomennoksemme). Monet kotitaloudet haluavat molemmat: kotivaran sähkökatkon varalle ja kevyemmän laukun oven viereen sitä päivää varten, jona sinun on lähdettävä. Työasiakirja ehdottaa myös kotitalouden hätäsuunnitelmaa, jossa on kirjalliset yhteystiedot, kokoontumispaikka ja lähin suoja.
Miten tämä sopii oman maasi lukuun
EU:n luku on alaraja, ei ainoa luku, johon törmäät. Työasiakirjassa todetaan, että jotkin maat ovat asettaneet etusijalle viikon tai pidemmän ajan kotona ja että EU:n suositus voisi myöhemmin nousta 72 tunnista yhteen viikkoon. Kukin hallitus päättää omansa: Saksa pyytää 10 päivää, jos pystyt, Britannia ja Kanada sanovat 3 päivää, ja Yhdysvallat puhuu useista päivistä.
Oppaamme kuinka monta päivää hätäpakkauksen pitää riittää asettaa ne rinnakkain. Jos haluat aloittaa jo tänään, 3 päivän tarkistuslista käy läpi tavara kerrallaan.
Usein kysyttyä
Onko EU:n 72 tunnin suositus pakollinen?
Ei. Komissio kuvaa suuntaviivojaan sitomattomiksi. Ne kannustavat EU:n jäsenvaltioita ja unionin pelastuspalvelumekanismin osallistujavaltioita kehittämään varautumista oman kansallisen organisaationsa mukaan. Mikään niissä ei ole kotitalouksia sitova velvoite.
Määrittääkö EU vakiomuotoisen hätäpakkauksen?
Ei. Asiakirjoissa luetellaan, mitä pitää kattaa, kuten vesi, ruoka, lääkkeet ja viestintä, mutta määriä ei anneta. Niiden mukaan neuvot pitäisi mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin, ja sinä tiedät parhaiten, mitkä tavarat ovat kotitaloudellesi tärkeitä.
Miksi EU kehottaa välttämään termiä ”emergency kit”?
Jotta kaksi asiaa ei menisi sekaisin. Työasiakirja erottaa kotona pysymistä varten tarkoitetut kotitalouden varusteet evakuointia varten tarkoitetusta hätälaukusta eli mukaan napattavasta laukusta, ja pyytää viranomaisia välttämään termejä kuten ”emergency kit” kotitalouden varautumisesta puhuttaessa.
Onko 72 tuntia sama kuin kolme päivää?
Kyllä. Työasiakirjan mukaan ”kolme päivää” voi olla joillekin yleisöille intuitiivisempi ilmaus (oma suomennoksemme). Siinä todetaan myös, että suositus voi muuttua ajan myötä, esimerkiksi 72 tunnista yhteen viikkoon, joten 72 tuntia on vähimmäistaso, ei katto.
Pitäisikö kotona pitää käteistä?
Komission työasiakirjassa mainitaan käteisvaranto, johon kuuluu pieniä seteleitä ja kolikoita, välttämättömiin kotitalousostoksiin siltä varalta, että digitaaliset maksujärjestelmät eivät toimi. Summaa ei anneta.
Lähteet
- Euroopan komissio, tiedonanto C(2026) 8250 final, ”Guidelines on Population Preparedness under the EU Preparedness Union Strategy” (30. lokakuuta 2026)
- Euroopan komissio, SWD(2026) 826, ”Implementation of Population Preparedness Guidelines on Reaching a Population Self Sufficiency of at least 72 Hours”



